Matematiikkaa lumihangesta

Tänään sataa lunta ja mieleeni tuli symmetria, yksi luonnon ihme. Se on  myös matematiikkaa ja geometriaa. Symmetria on luonnon rakennusjärjestys. Se on yllättävän samanlainen eri rakenteissa, eläimissä, kasveissa ja kiteissä. Luonnon symmetriasta löytyy kultainen leikkaus ja Fibonaccin luvut. Symmetria miellyttää ihmissilmää ja kuvataiteilijat ovatkin käyttäneet tätä tietoa hyväkseen. Jokainen on kuvaamataidossa oppinut ainakin sen, että kannattaa käyttää kultaista leikkausta hyväkseen.

Symmetria miellyttää myös eläimiä

Tutkimukset ovat osoittaneet, että eläimet aina hyönteisistä nisäkkäisiin valitsevat mieluummin symmetrian kuin epäsymmetrian oli sitten kyseessä sopivan kukan löytäminen tai parinvalinta. Myös me ihmiset viehätymme enemmän symmetrisistä kasvoista.

Tämän päivän lumisade toi mieleeni lumihiutaleiden symmetrian. Jokainen meistä on joskus lapsena ihmetellyt lumihiutaleiden virheetöntä symmetriaa ja niiden monimuotoisuutta. Niitä kannattaakin lapsen kanssa tutkia ja ihmetellä. Pakkaspäivän riemuja ovat irtonaiset lumihiutaleet, jotka kimmeltävät auringossa ja kun niitä tutkii tarkasti läheltä, ne ovat kaikki erilaisia.

Kauniit kiteet muodostavat symmetrisiä, läpikuultavan kauniita kristallisia muotoja.

Kuvassa erilaisia lumihiutaleita.
Oikeita lumihiutaleita.

Jokainen meistä on myös leikannut valkoisesta paperista ”lumihiutaleita”

Tämä vanha ja tuttu askartelu pysyy pinnalla sukupolvesta toiseen, koska sillä on tarjottavanaan monia etuja. Kun uusi sukupolvi on tutustunut ulkona lumihiutaleiden ihmemaailmaan, voi aihetta jatkaa sisällä lämpimässä. Asian havainnollistamiseksi lumihiutaleita on pakko leikellä itsekin. Symmetria tulee näin konkreettiseksi samalla kun pienet sormet saavat hyvän motoriikkaharjoituksen.  Saksien käyttö on tärkeä taito, mutta myös 

Paperihiutaleiden askarteleminen kehittää avaruudellista ajattelua.

Paperin taittelu, joka vaatii avaruudellista ajattelua ja kehittää hahmottamista.

Alkuun taitellaan aikuisen avustuksella. Myös saksien käyttö on alkuun hankalaa ja kuviot saavatkin olla yksinkertaisia ja helppoja. Taidot harjaantuvat ja pian lapsi jo taittelee itse ja leikkaa monimutkaisia kuvioita. 

Neliön muotoinen paperi on hyvä. Opitaan neliö. Taitellaan sitä pienemmiksi neliöiksi tai taitellaan kolmioksi. Opitaan kolmio. Miten kannattaa taitella, että kuvio pysyy kasassa, etkä leikkaa sitä heti rikki.  Kolmion voi myös pyöristää niin, että lopullinen hiutale on perusmuodoltaan pyöreä. Tai sitten voi leikata kulmikkaan hiutaleen.

Miten leikataan, minkälaisia kuvioita syntyy eri tavoilla leikellen. Tästä tulee hauska tutkimusmatka muotojen maailmaan. Hahmottaminen harjaantuu kun täytyy kuvitella, miltä leikatut muodot avattuna näyttävät.

Miten symmetria löytyy valmiista, avatuista hiutaleista? Tutkikaa sitä yhdessä. Pikku peiliä voi käyttää apuna. Peili laitetaan peilaamaan toista symmetristä muotoa niin, että hiutale näyttää samalta puoliksi peilattuna kuin ilman peiliä.

Vieressä on suurennettu kuva oikeista lumihiutaleista. Kuvasta niitä voi tutkia tarkemmin ja miettiä, mitä kaikkea niistä löytyy. Minkälaisia muotoja? Kuinka monta sakaraa, haaraa jne? Mikä niissä on samaa, mikä erilaista? Mikä niistä on kaunein? Kuinka sellaisen voisi piirtää?

Kun kevät lähestyy, on kiva siirtyä valkoisista hiutaleista kevään värikkäisiin kukkasiin.  Tietysti kun lumi sulaa ja luonto herää, tutkitaan luonnosta symmetriaa. Silloin ei unohdeta sitä, että symmetriaa on myös perhosen siivet. Perhosen voi maalata itse vaikka vesiväreillä puoliksi paperin puolikkaalle. Kun paperin sitten taittaa kahtia ennen kuin väri kuivuu, saa perhonen toisen puolikkaansa, joka on symmetrinen ensimmäisen kanssa.

Samankaltaiset artikkelit

  • Oppimisvaikeus ei ole paha asia

    Kun lapselta löytyy oppimisvaikeus, se tuntuu vanhemmista painajaiselta. Vaikka diagnoosin tultua maailma näyttää mustalle, ei se sitä ole. Edelleen on harmaan sävyjä ja valkoistakin. Kerron miksi ja miten. Aloita tästä: Lapsi on ihana juuri sellaisena kuin on. Silti me jokainen vanhempi toivomme, että lapsemme kehittyvät normaalisti, selviytyy koulusta kunnialla tai mieluummin vähän paremminkin ja löytää…

  • Miten Aino valloitti matematiikan yksityisopetuksen avulla ja pääsi unelma-ammattiinsa

    Jos lapsesi kamppailee matematiikan kanssa, kuten Aino aikanaan, voi oikeanlainen tuki ja opetus olla avain hänen unelmiensa saavuttamiseen. Kun matematiikka alkaa tuntua hankalalta, on tärkeää hakea apua ajoissa. Joskus haasteet tulevat eteen vasta peruskouluvuosien jälkeen. Koskaan ei kuitenkaan ole liian myöhäistä. Tässä on Ainon tarina. Kun tapasin Ainon ensimmäisen kerran, hän oli 19-vuotias, iloinen ja…

  • Kerro mitä ajattelet ja opit matematiikkaa

    Tarinoiden kertominen on tärkeä ja monipuolinen taito, jota kannattaa harjoittaa. Kerron tänään kertomisen kyvyn merkityksestä matemaattiselle ajattelulle. Tänään kerron Ihmisen kehittyneen ajattelun perusta on kielitaito, joka mahdollistaa ajattelun pukemisen sanoiksi. Tätä taitoa kutsutaan sisäiseksi puheeksi ja me jokainen käymme mielessämme tätä puhetta kaiken aikaa. Kieli onkin väline, joka mahdollistaa akateemisten taitojen oppimisen. Ilman kieltä me…

  • Hyvä, paha sormilla laskeminen

    Annatko lapsen laskea sormilla? Sormilla tai sormien laskeminen on lapsille luonnollista, mutta meissä aikuisissa se herättää tunteita. Käsityksiä löytyy niin puolesta kuin vastaankin. Mikä on totta.  Kerronkin nyt Sormien ja varpaiden käyttäminen lukumäärien tunnistamiseen on ollut tavanomaista läpi ihmiskunnan historian. Erityisesti keräilijäheimot, joilla ei ole lukusanoja, ovat käyttäneet kehon osia, erityisesti sormia, alkeelliseen laskemiseen. Siksi…

  • Hanki lämpömittari – se vanhanaikainen

    Digitalisaatio on mahtava juttu. Maailma kehittyy, tiede kehittyy ja kaikki muuttuu helpommaksi. On kuitenkin (ainakin) yksi asia, joka täytyy jokaisen ymmärtää ensin sen vanhanaikaisen version kautta. Mikä se on, lue tästä. Tässä blogissa kerron Negatiiviset luvut matematiikassa ovat joskus oikein hankala juttu.  Pienet lapset, eivätkä vielä pienet koululaisetkaan kykene abstraktiin ajatteluun. On helppoa oppia lukumääriä…

  • Aikainen lintu nappaa myös matikkamadon

    Eilen minulta kysyttiin, kuinka aikaisin voi lapsen matemaattista ajattelua kehittää. Onko mahdollista, että jo kaksivuotias hyötyisi näistä harjoitteista? Kyllä on! Itse asiassa aloittaisin jo paljon aikaisemmin. Lapsen matemaattinen ajattelu alkaa kehittyä jo ennen syntymää. Lapsella on syntyessään alkeellinen kyky erottaa enemmän tai vähemmän. Kielten opiskelu voi alkaa jo kohdussa  ja vanhemmat voivat tukea kielten omaksumista jopa…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *