Oppimisvaikeus ei ole paha asia
Kun lapselta löytyy oppimisvaikeus, se tuntuu vanhemmista painajaiselta. Vaikka diagnoosin tultua maailma näyttää mustalle, ei se sitä ole. Edelleen on harmaan sävyjä ja valkoistakin. Kerron miksi ja miten.
Aloita tästä:
- Älä syytä itseäsi tai ketään
- Ryhdy toimeen. Kerron alla mihin ja miten
- Usko lapseesi ja ole positiivinen malli
Lapsi on ihana juuri sellaisena kuin on. Silti me jokainen vanhempi toivomme, että lapsemme kehittyvät normaalisti, selviytyy koulusta kunnialla tai mieluummin vähän paremminkin ja löytää elämässään paikkansa, pärjää omillaan.
Kun oppimisvaikeusdiagnoosi annetaan, murenevat haavekuvat ja tilalla näkyy vain pitkä synkeä putki, jonka toiseen päähän pitäisi keksiä jotain edes osittain mielekästä evästä aikuisuuteen. Vanhemman mieleen nousevat synkeät kuvat syrjäytyneistä ja pohdintaan menevät ne vaihtoehtoiset opiskelupaikat, joihin pääsevät kaikki yhteishauista pudonneet. Mikähän niistä olisi se vähiten huono?
Usein vanhemmat käyvät läpi itsesyytöksiä ja katuvat tekemisiään lapsen siihenastisen lyhyen elämän ajalta.
- Kunpa olisin syönyt terveellisemmin raskausaikana
- Kunpa olisin panostanut siihen matemaattiseen ajatteluun ajoissa
- Kunpa olisin vaan jaksanut lukea enemmän ääneen
- Kunpa en olisi eronnut lapsen isästä
- Kunpa en olisi toivonut poikaa, olisinpa toivonut vain tervettä lasta. Näin siinä nyt sitten kävi
Siinä esimerkkejä ja paljon muita, paljon hassumpia ja hurjempia ajatuksiakin risteilee mielessä. Turhaan. Älä mieti enää syitä. Älä syytä itseäsi äläkä toisia. Sinä olet vanhempana tehnyt parhaasi joka vaiheessa. Se riittää. Jos ei riitä, et voi palata takaisin muuttamaan asioita. Syyllisen hakeminen on turhaa.
Siirrä katseesi tulevaan. Mitä nyt voin tehdä? Mitä nyt tapahtuu?
Ensiksi
Lapsesi selviytyy hienostu, kun sinä uskot siihen!
Usko lapseesi, luota hänen kykyihinsä ja keskity vahvuuksiin. Ole positiivinen ja innostava. On tärkeää, että uskot lapseesi. Jos sinä et usko, kuka sitten? Jokainen löytää paikkansa, kunhan häneen luotetaan ja uskotaan. Joskus se voi olla useamman mutkan takana, mutta se tulee sieltä, kunhan ei jää paikalleen ihmettelemään, vaan lähtee liikkeelle.
Osaaminen, lahjakkuus ja varsinkin nerous ovat hienoja ominaisuuksia, mutta lopulta asenne ratkaisee. Positiivinen, iloinen ja yritteliäs selviytyy aina. Koulu ja koulunumerot ovat vain yksi osa ihmistä. Keskity siis kasvattamaan lapsi, joka on positiivinen ja luottaa kykyihinsä. Pidä huoli, ettei myöskään koulussa pääse kukaan opettamaan lapselle toisenlaista asennetta tai käsityksiä kuten: ”sinähän et opi matematiikkaa”, ”ei siitä kirjoittamisesta tule mitään” jne. Niin ammattilaisia kuin opettajat ovatkin, joskus lipsahtaa…
Toiseksi
Älä anna periksi oppimishaasteen edessä.
Ota selvää asiasta, kysele ja tutki. Etsi vertaisia ja vaihda ajatuksia. Kysy opettajilta ja erityisopettajalta. Vaadi koululta lakisääteinen tuki. Ikävä todeta, mutta vähäiset resurssit kohdennetaan niille, jotka osaavat sitä vaatia.
Löydät varmasti paljon ohjeita, vihjeitä ja vinkkejä, joilla voit harjoittaa lasta hänen haasteessaan. Ole pitkäjänteinen ja sinnikäs. Muista, että hyvin monet oppimisen haasteet hälvenevät iän myötä tai ainakin niihin on saatavissa apua ja parannusta oikeilla menetelmillä ja pitkäjänteisellä työllä.
Viimeiseksi
Erityisoppilaat ovat hyvin usein luokkansa parhaita yhdessä asiassa.
Tämä asia on tutkitusti se varmin tie menestykseen. Tämä peittoaa lahjakkuuden ja synnynnäiset taidot. Sen kehittyminen vaatii sinulta tukea ja ohjausta ainakin alkuun. Toisilla lyhyemmän aikaa ja toisilla pitempään. Mikä se on?
Usein olen huomannut, että sitkein ja yritteliäin työskentelijä luokassa on se lapsi, jolle asiat eivät ole helppoja, mutta joka saa tukea, apua ja mielekkäitä tehtäviä ja joka yrittää parhaansa mukaan pysyä muun luokan mukana. Alisuoriutuminen ei tule olemaan teidän perheen ongelma. Ei myöskään se, ettei lapsi opi työskentelemään, koska kaikki onniin helppoa.
Elämässä menestyvät ne, joilla on tavoitteita ja jotka ponnistelevat sitkeästi tavoitteensa suuntaan. Voi olla, että matkassa on mutkia ja takapakkeja, mutta niihinhän on erityislapsi tottunut. Sinun tuellasi hän oppii vetämään henkeä ja pinnistämään uudestaan. Ja tekemään työtä tavoitteensa eteen.
Olen nähnyt, että rohkaisevat vanhemmat, sopiva tuki ja positiivinen ilmapiiri saavat aikaan huikeita asioita. Oppimisvaikeudesta on ponnisteltu ulkomaisiin yliopistoihin ja valmistuttu sieltä. Siitä huolimatta ettei niissä juuri oppimisvaikeuksia noteerata. Matematiikan oppimisvaikeus on kääntynyt korkeamman matematiikan taidoksi. Omaa haavetta on lähestytty mutkien ja kurssien kautta, niin saavuttamattomalle kuin se on tuntunutkin ja on saavuttu perille. Nämä kaikki ovat erityisoppilaiden saavutuksia. Saavutuksia, jotka näyttivät täysin mahdottomilta koulupolun alussa.
Kuulostaa kliseiseltä sanoa, että heikkouden voi kääntää suurimmaksi vahvuudekseen, mutta niin se vain menee
- kunhan kannustat
- opetat positiivisuutta ja muistat, että olet paras malli lapsellesi ja rohkaiset yrittämään,
- olet mukana tekemässä ja yrittämässä
- autat häntä hänen tuen tarpeessaan ja teet oman osasi tuon taidon kartuttamiseksi.
Älä siis ole huolissasi. Kääri hihat ja ryhdy hommiin. Lapsesi tarvitsee sitä!
Vinkkejä toimintaan löytyy aikaisemmista blogeista
Aloita ajoissa tai ainakin nyt. Parhaassa tapauksessa pystyt ehkäisemään oppimisen haasteet.
