Kysely: Vanhemmat haluavat kehittää lapsen matemaattisia valmiuksia
Syksyllä teimme kyselyn siitä, miten vanhemmat kokevat matematiikan, lasten matemaattisten valmiuksien vahvistamisen ja miten valmiita he ovat panostamaan tähän kehitykseen. Kyselyyn vastasi yli tuhat vanhempaa, isovanhempaa ja muuta kasvattajaa. Tässä kirjoituksessa kerron tuloksista:
- Mitä mieltä vanhemmat ovat lasten matematiikkavalmiuksista
- Minkälaiset matematiikka-asenteet ovat tavallisia vanhemmilla
- Kuinka tärkeänä matematiikan oppimista pidetään
- Miten voi vanhempana kehittää lapsen taitoja
95% vanhemmista on erittäin kiinnostuneita kehittämään lapsen matemaattisia valmiuksia
Kysyimme, kuinka kiinnostunut vastaaja olisi saamaan lisätietoa siitä, miten lapsen matematiikka-asenteita voi kehittää oikeaan suuntaan. Tässä kommentteja:
”Olisin kiinnostunut itse päivittämään omaa asennettani ja oppimistani”
”Olen kiinnostunut. Jos on totta, että kaikki voivat oppia matematiikkaa, haluan pelastaa lapsen kaikelta turhalta huonommuudentunteelta, häpeältä ja ahdistukselta, mitä itse koin koko koulupolkuni ajan.”
”Olin itse matikassa keskinkertainen, vaikka tein aika paljon tehtävien eteen. Omista vanhemmistani ei tehtävien ratkomisessa ollut apua. Siispä teen paljon sen eteen, että lapseni jaksavat nähdä vaivaa matematiikassa pärjätäkseen.”
”Kun lapsella on oppimisvaikeuksia ja kehityksen viivästymä, ei pelkkä asenne riitä. Siksi keinoja on oltava monialaisesti, että juuri omalle lapselle sopivat keinot löytyvät. Hyvät alkuvalmiudet ovat ehdottoman tärkeä asia. Siksi niihin pitää panostaa lapsen kehitystaso ja haasteet huomioiden.”
Niin vaikka nimenomaan matematiikassa asenteella mennään pitkälle, ei se aina riitä. Valmiuksia voi ja kannattaa kehittää myös leikin avulla ja valitsemalla sopivia pelejä sekä kiinnittämällä lapsen huomion matemaattista ajattelua kehittäviin asioihin.
”Eikö koulun tehtävä ole opettaa?”
Kyllä. Koulun tehtävä on opettaa. Tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että koulu ei aina pysty paikkaamaan osaamiseroja. Kirjoitin tästä aikaisemmin. Usein myös vääränlaiset asenteet tuhoavat koulun tekemän hyvän työn. Jos kotona on saanut mallin siitä, ettei opi matematiikkaa, on koulun vaikea muuttaa tätä asennetta. Tutkitusti vanhempien asenne on merkittävin matematiikka-asenteen muokkaaja.
Kyselymme vastauksissa vanhempien omat kokemukset ja matematiikka-asenteet vaihtelivat hyvin innostuneista ja taitavista aina heihin, joille matematiikka oli pahin painajainen.
” Matematiikka oli aina ihan helppoa, mutta en koskaan ymmärtänyt sen merkitystä. Nyt aikuisena ymmärrän kuinka monia asioita matemaattinen ajattelu kehittää ja kuinka siitä on hyötyä lähes kaikessa.”
” Välillä oli hurjankin hankalaa, mutta töitä tekemällä sai suuria onnistumisen kokemuksia. Opettajan kannustuksella oli suuri merkitys silloin, kun luulin, etten vain opi tätä.”
” Hirveää! Minulla oli aivan luokattoman huonoja opettajia. Vasta vanhempana ymmärsin, että oikeastaan tajuankin matikkaa.”
Kommenteissa nousi esiin myös mielenkiintoisia näkökulmia. Tässä muutama esimerkki.
” Asenne. En muka opi, mutta nyt 50 v myöhemmin olen taitava matemaatikko.”
” Olisin varmaan pärjännyt huonommin, mutta isäni sanoi aina, että olen hyvä matematiikassa ja juuri sen takia olinkin keskitasoa parempi siinä.”
Eli asenteen ja asennekasvatuksen merkitys on omakohtaisesti koettu. Siksi monet haluavatkin vahvistaa lapsen matematiikka-asenteita oikeaan suuntaan. Se onkin todistetusti paljon vanhemmista kiinni.
” En koskaan ymmärtänyt — enkä oikein vieläkään ymmärrä — mihin tarvitaan derivointia ja logaritmeja ja sinejä ja cosineja jne. sitä ei koskaan selitetty”
Tämäkin on yksi yleinen harhaluulo. Nähdään, että koulussa opetetaan matematiikkaa, joka on suurimmalle osalle aivan tarpeetonta tulevaisuudessa. Varmasti useimmat meistä eivät tule tarvitsemaan aikuisuudessaan sinejä, kosineja, eikä derivaattoja sellaisenaan, mutta
Matematiikka on se oppiaine, joka kehittää ajattelun taitoja.
Sinit, kosinit ja integraalit voi siis nähdä välineinä loogisen ajattelun ja ongelmanratkaisutaitojen kehittämiseen.
Sitten kysyttiin mielipidettä lapsen matemaattisten valmiuksien vahvistamisesta ennen kouluikää.
”Monenlaista on yritetty mutta asenne on edelleen 6‑luokalla todella negatiivinen. Toivottavasti 1‑vuotiaan kohdalla toisin sitten aikanaan.”
Toivottavasti tällekin yksivuotiaalle löytyy oikeat menetelmät. Vanhemmat voivat tehdä asenteen ja valmiuksien eteen paljonkin, kunhan tietää, mitä tekee.
” Laadukkaan varhaiskasvatuksen tehtävänä on opettaa nämä valmiudet.”
Tähän mielipiteeseen ei voisi enempää yhtyä! Ongelma vaan on niissä tosiasioissa, että päiväkotien ryhmät ovat ylisuuria, opettajien ammattitaito ei aina ole kohdallaan, eikä kaikilla pätevilläkään lastentarhanopettajilla ole valmiuksia tai osaamista kehittää näitä taitoja. Toisekseen on tutkimuksissa todettu vanhempien asenteen ja mallin olevan kaikkein merkittävin. Siihen ei auta taitavakaan päiväkodin henkilökunta.
” Oppiminen ylipäätään on hyvin tärkeää. Tässä toivoisin, että matematiikkaakin lapsi saa oppia LEIKKIMÄLLÄ JA OMILLA EHDOILLAAN.”
Kyllä. Tämä on todellakin tärkeä näkökulma. Leikki-ikäisen kanssa täytyy edetä aina hänen omilla ehdoillaan ja hänen valmiuksiaan tarkkaillen.
”Myös vanhemmilla on vastuu ennen kouluikää. Yhdessä tekemällä ja tutkimalla oppii.”
” Tekisin kaikkeni, jotta lapseni saa mahdollisuudet oppia matematiikkaa. Ennen kaikkea haluan, että matematiikka kiinnostaa ja tuntuu miellyttävältä aineelta koulussa.”
Näissä vastuu nähdään myös vanhempien roolissa.
Kaikki vanhemmat olivat sitä mieltä, että tulevaisuudessa matemaattiset taidot tulevat olemaan työuran kannalta yhä merkittävämpiä.
Siksi he myös pitävät tärkeänä, että lapsi kehittyy näissä taidoissa.
” Hyvät matemaattiset valmiudet auttavat kuitenkin valtavasti ajattelun ja maailmankuvan kehittymisessä enkä haluaisi matemaattisten vaikeuksien sulkevan mitään ovia. Matemaattiset valmiudet ovat erittäin tärkeitä elämän kannalta.”
