Sormilla laskeminen – hyödyllinen taito vai huolenaihe?

Sormilla laskeminen huolestuttaa monia vanhempia. Pitäisikö lapsen jo osata laskea päässä? Jääkö hän riippuvaiseksi sormistaan, jos niiden käyttäminen sallitaan? Pitäisikö sormet käskeä pois näkyvistä?

Minun vastaukseni on selvä: sormilla laskemista ei ole syytä automaattisesti kieltää.

Sormet ovat lapsen ensimmäinen matematiikan väline. Ne ovat aina mukana, niitä on kymmenen ja niiden avulla lukumäärät voidaan nähdä ja tuntea. Sormilla laskeminen ei siis ole huono tapa eikä sellaisenaan merkki matematiikan oppimisvaikeudesta.

Olennaisempaa on seurata, miten lapsi käyttää sormiaan ja kehittyvätkö hänen laskustrategiansa vähitellen.

Miksi lapsi laskee sormilla?

Pieni lapsi oppii usein ensin lukusanat loruna: yksi, kaksi, kolme, neljä ja niin edelleen. Lukujen luetteleminen ei vielä tarkoita, että lapsi ymmärtää lukumäärän.

Sormet auttavat yhdistämään lukusanan, näkyvän määrän ja oman kehon kokemuksen. Kun lapsi nostaa kolme sormea, hän voi yhtä aikaa kuulla sanan kolme, nähdä kolme sormea ja tuntea niiden liikkeen.

Tämä tekee muuten melko abstraktista luvusta konkreettisen.

Sormet auttavat myös huomaamaan lukujen rakenteita. Yhdessä kädessä on viisi sormea ja kahdessa kädessä kymmenen. Seitsemän voidaan nähdä viitenä ja kahtena. Kahdeksan on kaksi vähemmän kuin kymmenen. Nämä havainnot rakentavat myöhempää päässälaskutaitoa.

Tutkimuksissa sormien tuntemisen ja varhaisten matemaattisten taitojen välillä on havaittu yhteyksiä. Sormien käyttäminen voi tukea lukumäärien hahmottamista, laskemista ja ensimmäisten yhteen- ja vähennyslaskujen oppimista.

Sormilla laskeminen ei ole oppimisvaikeuden merkki

Lapsi voi käyttää sormiaan ja olla samalla matemaattisesti taitava. Itse asiassa sormet voivat olla hyvin järkevä laskustrategia silloin, kun lapsi vasta rakentaa käsitystään luvuista ja laskutoimituksista.

Huolestuttavampaa olisi, jos lapsi ei saisi käyttää mitään apuvälineitä mutta ei myöskään ymmärtäisi, mitä laskussa tapahtuu. Sormien piilottaminen pöydän alle ei tee laskemisesta kehittyneempää. Se tekee käytössä olevasta strategiasta vain vaikeamman nähdä.

Jos lapsi häpeää sormien käyttämistä, hän voi alkaa keskittyä niiden piilottamiseen itse laskemisen sijasta. Silloin energiaa kuluu aivan väärään asiaan.

Siksi en kiellä sormilla laskemista. Katson mieluummin tarkasti, millä tavalla lapsi niitä käyttää.

Kaikki sormilla laskeminen ei ole samanlaista

Ajatellaan laskua 3 + 4.

Lapsi voi ensin nostaa kolme sormea ja laskea ne yksitellen: yksi, kaksi, kolme. Sen jälkeen hän nostaa neljä sormea ja laskee taas: yksi, kaksi, kolme, neljä. Lopuksi hän laskee kaikki seitsemän sormea uudelleen alusta.

Vastaus tulee oikein, mutta työvaiheita on paljon. Jokainen uusi laskeminen lisää myös erehtymisen mahdollisuutta.

Kehittyneemmässä strategiassa lapsi tunnistaa kolme sormea laskematta niitä yksitellen. Hän pitää luvun kolme mielessään ja jatkaa siitä: neljä, viisi, kuusi, seitsemän.

Vielä myöhemmin lapsi voi nähdä, että 3 + 4 on sama kuin tuttu yhdistelmä 4 + 3 tai että luvut muodostavat yhdessä seitsemän. Vähitellen vastaus palautuu mieleen ilman sormien nostamista.

Tavoitteena ei siis ole ottaa sormia pois. Tavoitteena on auttaa lasta kehittämään niiden avulla parempia laskustrategioita.

Milloin sormilla laskemiseen kannattaa kiinnittää huomiota?

Sormilla laskeminen kuuluu tavalliseen matematiikan oppimiseen erityisesti varhaislapsuudessa ja ensimmäisinä kouluvuosina. Yksittäinen ikäraja ei kuitenkaan kerro, milloin sormista pitäisi luopua.

Tilannetta kannattaa tarkastella tarkemmin, jos:

• lapsi laskee pienetkin lukumäärät aina yksitellen
• jokainen lasku alkaa uudelleen luvusta yksi
• lapsi ei tunnista esimerkiksi kahta, kolmea tai neljää sormea ilman laskemista
• yksinkertaiset yhteen- ja vähennyslaskut eivät ala sujuvoitua harjoittelusta huolimatta
• laskeminen on hyvin hidasta ja virheitä tulee paljon
• lapsi unohtaa helposti, mitä oli laskemassa
• suurempiin lukuihin siirtyminen ei onnistu, koska sormet loppuvat kesken
• lapsi välttelee matematiikkaa tai pitää itseään huonona laskijana.

Silloinkaan ongelma ei ole sormien käyttäminen. Sormilla laskeminen voi tehdä näkyväksi sen, että lukumäärien hahmottaminen, lukujonotaidot tai pienet laskustrategiat tarvitsevat vielä vahvistamista.

Näin voit auttaa lasta kotona

Älä pyydä lasta vain laskemaan nopeammin. Tutkikaa sen sijaan yhdessä, miten luvut rakentuvat.

Voitte harjoitella esimerkiksi näin:

• Näytä nopeasti kaksi, kolme tai neljä sormea ja kysy, kuinka monta niitä on. Tarkoitus on tunnistaa määrä ilman yksitellen laskemista.
• Näytä viisi sormea ja sulje niistä osa. Kysy, kuinka monta jäi näkyviin ja kuinka monta meni piiloon.
• Muodostakaa sama luku eri tavoilla. Esimerkiksi seitsemän voi olla viisi ja kaksi, neljä ja kolme tai kuusi ja yksi.
• Harjoitelkaa jatkamaan lukujonoa annetusta luvusta. Aloittakaa esimerkiksi neljästä: neljä, viisi, kuusi, seitsemän.
• Verratkaa määriä. Kummassa kädessä on enemmän sormia? Kuinka monta enemmän?
• Käyttäkää sormien rinnalla helmiä, pistekortteja, noppia ja muita välineitä.

Tärkeää on kysyä välillä: ”Miten ajattelit?” Vastauksen lisäksi kannattaa kiinnostua siitä, millä tavalla lapsi ratkaisi tehtävän.

Sormet ovat hyvä alku, mutta eivät ainoa strategia

Sormilla laskemista ei tarvitse nähdä joko hyvänä tai pahana. Se on yksi hyödyllinen vaihe ja väline matemaattisen ajattelun kehittymisessä.

Lapsen pitäisi kuitenkin saada kokemuksia myös muista tavoista hahmottaa lukuja. Kun hän oppii tunnistamaan pieniä lukumääriä, hajottamaan lukuja ja käyttämään viittä ja kymmentä apuna, laskeminen muuttuu vähitellen sujuvammaksi.

Jos sormilla laskeminen pysyy pitkään ainoana keinona ratkaista pienetkin laskut, lasta ei pidä moittia eikä sormia kieltää. Silloin kannattaa selvittää, mikä taito tarvitsee lisää harjoitusta ja millaiset välineet auttaisivat lasta etenemään.

Laskeeko lapsesi kaiken edelleen yksitellen tai unohtuvatko juuri harjoitellut laskut nopeasti? Kysy vapaata asiakaspaikkaa. Voimme yhdessä selvittää, mistä vaikeus alkaa ja miten taitoja kannattaa vahvistaa.

Sormilla laskeminen huolestuttaa monia vanhempia. Pitäisikö lapsen jo osata laskea päässä? Jääkö hän riippuvaiseksi sormistaan, jos niiden käyttäminen sallitaan? Pitäisikö sormet käskeä pois näkyvistä?

Minun vastaukseni on selvä: sormilla laskemista ei pidä kieltää.

Sormet ovat lapsen ensimmäinen matematiikan väline. Ne ovat aina mukana, niitä on kymmenen ja niiden avulla lukumäärät voidaan nähdä ja tuntea. Sormilla laskeminen ei siis ole huono tapa eikä sellaisenaan merkki matematiikan oppimisvaikeudesta.

Olennaisempaa on seurata, miten lapsi käyttää sormiaan ja kehittyvätkö hänen laskustrategiansa vähitellen.

Miksi lapsi laskee sormilla?

Pieni lapsi oppii usein ensin lukusanat loruna: yksi, kaksi, kolme, neljä ja niin edelleen. Lukujen luetteleminen ei vielä tarkoita, että lapsi ymmärtää lukumäärän.

Sormet auttavat yhdistämään lukusanan, näkyvän määrän ja oman kehon kokemuksen. Kun lapsi nostaa kolme sormea, hän voi yhtä aikaa kuulla sanan kolme, nähdä kolme sormea ja tuntea niiden liikkeen.

Tämä tekee muuten melko abstraktista luvusta konkreettisen.

Sormet auttavat myös huomaamaan lukujen rakenteita. Yhdessä kädessä on viisi sormea ja kahdessa kädessä kymmenen. Seitsemän voidaan nähdä viitenä ja kahtena. Kahdeksan on kaksi vähemmän kuin kymmenen. Nämä havainnot rakentavat myöhempää päässälaskutaitoa.

Tutkimuksissa sormien tuntemisen ja varhaisten matemaattisten taitojen välillä on havaittu yhteyksiä. Sormien käyttäminen voi tukea lukumäärien hahmottamista, laskemista ja ensimmäisten yhteen- ja vähennyslaskujen oppimista.

Sormilla laskeminen ei ole oppimisvaikeuden merkki

Lapsi voi käyttää sormiaan ja olla samalla matemaattisesti taitava. Itse asiassa sormet voivat olla hyvin järkevä laskustrategia silloin, kun lapsi vasta rakentaa käsitystään luvuista ja laskutoimituksista.

Huolestuttavampaa olisi, jos lapsi ei saisi käyttää mitään apuvälineitä mutta ei myöskään ymmärtäisi, mitä laskussa tapahtuu. Sormien piilottaminen pöydän alle ei tee laskemisesta kehittyneempää. Se tekee käytössä olevasta strategiasta vain vaikeamman nähdä.

Jos lapsi häpeää sormien käyttämistä, hän voi alkaa keskittyä niiden piilottamiseen itse laskemisen sijasta. Silloin energiaa kuluu aivan väärään asiaan.

Siksi en kiellä sormilla laskemista. Katson mieluummin tarkasti, millä tavalla lapsi niitä käyttää.

Kaikki sormilla laskeminen ei ole samanlaista

Ajatellaan laskua 3 + 4.

Lapsi voi ensin nostaa kolme sormea ja laskea ne yksitellen: yksi, kaksi, kolme. Sen jälkeen hän nostaa neljä sormea ja laskee taas: yksi, kaksi, kolme, neljä. Lopuksi hän laskee kaikki seitsemän sormea uudelleen alusta.

Vastaus tulee oikein, mutta työvaiheita on paljon. Jokainen uusi laskeminen lisää myös erehtymisen mahdollisuutta.

Kehittyneemmässä strategiassa lapsi tunnistaa kolme sormea laskematta niitä yksitellen. Hän pitää luvun kolme mielessään ja jatkaa siitä: neljä, viisi, kuusi, seitsemän.

Vielä myöhemmin lapsi voi nähdä, että 3 + 4 on sama kuin tuttu yhdistelmä 4 + 3 tai että luvut muodostavat yhdessä seitsemän. Vähitellen vastaus palautuu mieleen ilman sormien nostamista.

Tavoitteena ei siis ole ottaa sormia pois. Tavoitteena on auttaa lasta kehittämään niiden avulla parempia laskustrategioita.

Milloin sormilla laskemiseen kannattaa kiinnittää huomiota?

Sormilla laskeminen kuuluu tavalliseen matematiikan oppimiseen erityisesti varhaislapsuudessa ja ensimmäisinä kouluvuosina. Yksittäinen ikäraja ei kuitenkaan kerro, milloin sormista pitäisi luopua.

Tilannetta kannattaa tarkastella tarkemmin, jos:

• lapsi laskee pienetkin lukumäärät aina yksitellen
• jokainen lasku alkaa uudelleen luvusta yksi
• lapsi ei tunnista esimerkiksi kahta, kolmea tai neljää sormea ilman laskemista
• yksinkertaiset yhteen- ja vähennyslaskut eivät ala sujuvoitua harjoittelusta huolimatta
• laskeminen on hyvin hidasta ja virheitä tulee paljon
• lapsi unohtaa helposti, mitä oli laskemassa
• suurempiin lukuihin siirtyminen ei onnistu, koska sormet loppuvat kesken
• lapsi välttelee matematiikkaa tai pitää itseään huonona laskijana.

Silloinkaan ongelma ei ole sormien käyttäminen. Sormilla laskeminen voi tehdä näkyväksi sen, että lukumäärien hahmottaminen, lukujonotaidot tai pienet laskustrategiat tarvitsevat vielä vahvistamista.

Näin voit auttaa lasta kotona

Älä pyydä lasta vain laskemaan nopeammin. Tutkikaa sen sijaan yhdessä, miten luvut rakentuvat.

Voitte harjoitella esimerkiksi näin:

• Näytä nopeasti kaksi, kolme tai neljä sormea ja kysy, kuinka monta niitä on. Tarkoitus on tunnistaa määrä ilman yksitellen laskemista.
• Näytä viisi sormea ja sulje niistä osa. Kysy, kuinka monta jäi näkyviin ja kuinka monta meni piiloon.
• Muodostakaa sama luku eri tavoilla. Esimerkiksi seitsemän voi olla viisi ja kaksi, neljä ja kolme tai kuusi ja yksi.
• Harjoitelkaa jatkamaan lukujonoa annetusta luvusta. Aloittakaa esimerkiksi neljästä: neljä, viisi, kuusi, seitsemän.
• Verratkaa määriä. Kummassa kädessä on enemmän sormia? Kuinka monta enemmän?
• Käyttäkää sormien rinnalla helmiä, pistekortteja, noppia ja muita välineitä.

Tärkeää on kysyä välillä: ”Miten ajattelit?” Vastauksen lisäksi kannattaa kiinnostua siitä, millä tavalla lapsi ratkaisi tehtävän.

Sormet ovat hyvä alku, mutta eivät ainoa strategia

Sormilla laskemista ei tarvitse nähdä joko hyvänä tai pahana. Se on yksi hyödyllinen vaihe ja väline matemaattisen ajattelun kehittymisessä.

Lapsen pitäisi kuitenkin saada kokemuksia myös muista tavoista hahmottaa lukuja. Kun hän oppii tunnistamaan pieniä lukumääriä, hajottamaan lukuja ja käyttämään viittä ja kymmentä apuna, laskeminen muuttuu vähitellen sujuvammaksi.

Jos sormilla laskeminen pysyy pitkään ainoana keinona ratkaista pienetkin laskut, lasta ei pidä moittia eikä sormia kieltää. Silloin kannattaa selvittää, mikä taito tarvitsee lisää harjoitusta ja millaiset välineet auttaisivat lasta etenemään.

Laskeeko lapsesi kaiken edelleen yksitellen tai unohtuvatko juuri harjoitellut laskut nopeasti? Kysy vapaata asiakaspaikkaa. Voimme yhdessä selvittää, mistä vaikeus alkaa ja miten taitoja kannattaa vahvistaa.

Lähteitä

Soylu, F., Lester, F. K. & Newman, S. D. (2018). The Role of Fingers in Early Mathematical Development.

Barrocas, R. ym. (2020). Putting a Finger on Numerical Development – Reviewing the Contributions of Kindergarten Finger Gnosis and Fine Motor Skills to Numerical Abilities.