Tuleeko lapsestasi tyhmempi kuin sinä?

Suomalaisten älykkyys laskee, eikä syytä osaa sanoa kukaan. Älykkäin ja koulutetuin sukupolvi syntyi 70-luvun lopulla. Sen jälkeen on älykkyys hiipunut hitaasti, mutta varmasti. Tiedot perustuvat laskeviin Pisa-tuloksiin ja Suomen armeijan teettämään testiin (PKOE1). Näin kertoo Talouspolitiikan arviointikeskus uusimassa raportissaan.

Tämä tarkoittaa sitä, että lapsestasi on tulossa tyhmempi kuin itse olet!

Pisa-tulosten lasku kertoo koko ikäluokan heikommasta suoriutumisesta, joten armeijan testitulosten heikkeneminen ei voi katsoa olevan vain mies-sukupuolen tyhmenemistä. Ilmiö on länsimaissa yleinen. Maa toisensa jälkeen siirtyy kansan älykyyden kehityksessä laskuun.

Tilanne on huolestuttava Suomen kaltaisessa maassa, jossa kilpailukyky perustuu korkeaan koulutus- ja osaamistasoon. Kun teknologia korvaa helpoimmat työt, jää ihmisille jatkossa juuri ajattelua ja innovointia vaativat työt. Nokian kaltaiset suomalaiset innovaatiot saattavat jäädä jatkossa historiaan, kun innovointi siirtyy muualle älykkäämpään maailmaan.Ikävintä on se, ettei kukaan ole kyennyt osoittamaan, mistä tämä johtuu.

Matemaattinen ja kielellinen osaaminen heikkenee

Armeijan testitulosten mukaan matemaattinen ja kielellinen osaaminen heikkeni, kun taas visuaalinen hahmottaminen on kehittynyt. Tämä herättää ajatuksia liittyen viimeaikaisiin tutkimuksiin ihmisen älykkyyden kehityksestä ja kyvystä oppia.

Voisiko syynä olla länsimainen hyvinvointi, joka parhaimmillaan antaa meille kaikille turvaa ja terveyttä? Onko se kuitenkin kääntymässä itseään vastaan tehden elämästä helppoa ja ponnisteluista tarpeettomia? Haastaako ihminen itsensä parhaiten pakon edessä, kun ei ole vaihtoehtoja ja on pakko keksiä parempia ja uusia ratkaisuja? Antaako yhteiskuntamme meille mahdollisuuden laiskistua, jolloin ajattelukin laiskistuu? Suuria kysymyksiä.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että liikkuvat lapset menestyvät parhaiten myöhemmin elämässään. Aivotutkijat kertovat aivojen haluavan liikuntaa toimiakseen. Lapset kuitenkin liikkuvat vähemmän, heitä kuljetetaan autoilla kököttämään niin kouluun kuin vapaa-ajan viettoon. Liikunnan puute aiheuttaa oppimattomuutta. Eikä lapsen optimaalinen liikunta toteudu pelkän hienon urheiluharrastuksen parissa. Lapset ovat luotuja liikkumaan ja siksi lapselle on luontaista liikkua leikeissään, jolloin liikuntaa kertyy useita tunteja päivässä.

Liikunta kehittää oppimisen taitoja

Virtuaalimaailma houkuttaa lapset pois liikunnallisista leikeistä. Yhä useampi lapsi elää yksinäistä elämää vanhemman uppouduttua someen, pelimaailmaan tai shoppailemaan laitteella, joka vie perheeltä ja oikealta maailmalta kaiken huomion. On ilmennyt, että yhä useammalla lapsella on kielellisiä puutteita, koska kukaan ei oikeastaan puhu heille.

Kun ennen äidit ja isät juttelivat lapsilleen ja toisilleen, ei nykypiltti saa välttämättä osakseen edes katsetta.

Samalla vanhemmat ajattelevat, että virtuaalinen todellisuus, videot ja erilaiset sovellukset mahdollistavat lapsen monikielisyyden kepeästi ja helposti. Monikieliset perheet voivat heti kertoa, ettei se lapsen kielen oppimiskyvystä huolimatta ole koskaan kepeätä ja helppoa. Ironista on, ettei nämä padi-lapset opi edes äidinkieltään kunnolla.

Lapsi tarvitsee kielen oppiakseen vuorovaikutusta oikean ihmisen kanssa.

Visuaalinen hahmottaminen sen sijaan kehittyy ja niinhän on voitu osoittaa, että netin pelimaailma on mitä parhain tälle kehitykselle. Se ei vain yksin riitä!

Voisiko tästä kaikesta vetää johtopäätöksenä, että perheet tarvitsevat teknologiavapaata aikaa ja tilalle yhdessä tekemistä, ulkoilua, lautapelejä, lukemista ääneen, vuorotellen ja itsekseen sekä yhteisiä loputtomia keskusteluja?

Kukaan ei vielä voi varmaksi sanoa, mistä tämä negatiivinen kehitys johtuu. Varmaa on vain, että vanhemmat ovat uuden haasteen edessä. Kuinka he voivat taata oman lapsen mahdollisuudet kehittää omaa potentiaaliaan parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen.

Tämä blogi on yksi vastaus kysymykseen!