Matematiikan oppimisvaikeudet voivat näkyä monella tavalla. Lapsi saattaa oppia laskusäännön, mutta unohtaa sen pian. Sanalliset tehtävät tuntuvat vaikeilta, kymmenylitykset eivät automatisoidu tai kertotaulujen harjoittelu ei tuota tulosta. Aikuisella vaikeudet voivat tulla vastaan esimerkiksi opinnoissa, lääkelaskuissa tai työtehtävissä.

Vaikeudet eivät kuitenkaan tarkoita, ettei matematiikkaa voisi oppia. Usein tarvitaan tarkempi selvitys siitä, mitä oppija jo ymmärtää ja mihin kohtaan matemaattisen ajattelun rakentuminen on pysähtynyt.

Kaikki eivät opi samoja asioita samalla tavalla, samassa ajassa tai yhtä pitkälle. Jokainen voi silti vahvistaa matemaattista ajatteluaan ja oppia uusia taitoja omista lähtökohdistaan.

Matematiikan oppimisvaikeudet voivat alkaa perusteista

Matematiikan taidot rakentuvat aikaisemmin opittujen taitojen varaan. Jos esimerkiksi lukumäärän ja numeron välinen yhteys on jäänyt epävarmaksi, myöhemmin opeteltavat yhteen- ja vähennyslaskut voivat tuntua raskailta. Jos kymmenjärjestelmän ymmärtäminen horjuu, allekkainlaskut, desimaaliluvut ja prosentit vaikeutuvat.

Oppija saattaa selviytyä pitkään muistamalla yksittäisiä sääntöjä. Kun tehtävät monimutkaistuvat, ulkoa opitut keinot eivät kuitenkaan enää riitä. Silloin ongelma ei välttämättä ole parhaillaan opeteltavassa asiassa, vaan jossakin paljon aikaisemmassa taidossa.

Tämän vuoksi saman tehtävätyypin toistaminen yhä uudelleen ei aina auta. Ensin pitää löytää kohta, josta ymmärtämistä lähdetään rakentamaan uudelleen.

Mistä tiedetään, mitä pitäisi harjoitella?

Työskentely alkaa oppijan taitojen ja ajattelutapojen havainnoimisesta. Pelkkä oikea tai väärä vastaus ei vielä kerro, mitä oppija ymmärtää.

Pyydän oppijaa näyttämään, piirtämään tai selittämään, miten hän päätyi vastaukseen. Tarkastelen esimerkiksi lukujonotaitoja, lukumäärien hahmottamista, lukujen välisiä suhteita ja sitä, millaisia laskustrategioita hän käyttää.

Jos lapsi ratkaisee laskun 8 + 5 laskemalla kaikki esineet aina alusta, vastaus voi olla oikea, mutta laskeminen on hidasta ja kuormittavaa. Harjoittelussa voidaan silloin vahvistaa esimerkiksi luvun hajottamista, kymppipareja ja joustavampia laskutapoja.

Kun vaikeuden taustalla oleva kohta löytyy, harjoittelu voidaan suunnata siihen. Oppijan ei tarvitse tehdä kaikkea alusta, vaan juuri niitä asioita, joiden varaan seuraavat taidot rakentuvat.

Matematiikka tehdään näkyväksi

Matemaattisia käsitteitä voi olla vaikea ymmärtää pelkkien numeroiden ja laskumerkkien avulla. Siksi käytän opetuksessa konkreettisia välineitä, kuten helminauhoja, lukusuoraa, pistekortteja ja erilaisia esineitä.

Sama asia voidaan rakentaa välineillä, piirtää kuvaksi, sanoittaa ja kirjoittaa lopuksi matematiikan merkeillä. Oppija näkee, mitä laskussa tapahtuu, eikä hänen tarvitse turvautua pelkästään muistisääntöön.

Pelit tuovat harjoitteluun toistoa ilman, että jokainen tehtävä tuntuu samanlaiselta. Samalla voidaan harjoitella esimerkiksi lukumäärien nopeaa hahmottamista, vertailua, laskustrategioita ja oman vuoron odottamista.

Tärkeä kysymys opetuksessa on: Miksi?

Kun oppija osaa kertoa, miksi ratkaisu toimii, osaaminen on yleensä vahvemmalla pohjalla kuin silloin, kun hän muistaa vain laskukaavan.

Myös käsitys omasta osaamisesta vaikuttaa

Pitkään jatkuneet vaikeudet voivat saada lapsen tai aikuisen ajattelemaan: ”En vain ole matikkaihminen.” Tehtävien aloittaminen alkaa jännittää, virheitä vältellään ja pienikin epäonnistuminen tuntuu vahvistavan vanhaa käsitystä.

Siksi opetuksessa tarvitaan sopivan tasoisia tehtäviä ja aitoja onnistumisia. Tehtävien ei pidä olla niin helppoja, ettei oppimista tapahdu, mutta ei myöskään niin vaikeita, että oppija joutuu jatkuvasti arvaamaan.

Tavoitteena ei ole kehua kaikkea tekemistä, vaan auttaa oppijaa huomaamaan oma edistymisensä: tämän osasit jo, tässä käytit toimivaa strategiaa ja tämän asian ymmärrät nyt paremmin kuin aikaisemmin.

Luottamus omiin kykyihin vahvistuu vähitellen, kun oppija huomaa pystyvänsä ymmärtämään matematiikkaa.

Milloin matematiikan vaikeuksiin kannattaa hakea apua?

Lisätuesta voi olla hyötyä, jos:

samat perusasiat unohtuvat jatkuvasta harjoittelusta huolimatta
laskeminen perustuu pitkään sormien tai yksitellen laskemisen varaan
kotitehtävät aiheuttavat jatkuvasti riitoja, ahdistusta tai välttelyä
matematiikan tehtävät vievät huomattavasti odotettua enemmän aikaa
oppija osaa laskusäännön, mutta ei ymmärrä, miksi sitä käytetään
vaikeudet alkavat rajoittaa opintoihin tai ammattiin liittyviä suunnitelmia.

Tuen tarkoituksena ei ole korvata koulun opetusta. Yksilöllisessä opetuksessa voidaan käyttää enemmän aikaa oppijan ajattelun tutkimiseen, epävarmoiksi jääneiden perustaitojen vahvistamiseen ja juuri hänelle sopivien työskentelytapojen löytämiseen.

Matematiikan oppimisvaikeudet eivät määrittele ihmisen kykyjä tai tulevaisuutta. Oppiminen voi vaatia tavallista enemmän aikaa, toistoa ja erilaisia tapoja käsitellä asioita, mutta ymmärrystä voidaan rakentaa askel kerrallaan.

Jäävätkö samat matematiikan asiat harjoittelusta huolimatta epäselviksi? Kysy vapaata asiakaspaikkaa. Yhteydenotto ei sido mihinkään.